Vienanmäki

Alkusanat - Nelijalkaiset - Tiluksista - Tallikirja

Kauraturvat ja koiruus

Olin lakaisemassa käytävää, kun nurkan takaa alkoi kuulua juoksua. Pian sieltä ilmestyi Milla tulipunaisena huohottaen.
"Se otti ja läks! Metku vaan katos pihatien päähän ja siitä jonnekki kun huomio ehti herpaantua", tyttö selitti hätää täynnä.
"Hei, ei se mitää. Soitan naapurin Riikalle josko se lähtis jeesimään niin lähdetään kahtelemaan sitä", totesin tyynesti ja kaivoin vanhan Nokialaisen villapusakkani taskusta.
"Joo tänne heinäpaalikasallehan se ikkunan alle kurvas just hetki sit. Juossut vissiin tomerasti jo tammalaitumenkin ohi ihan vaan heinä mielessä kun tietää mistä sitä löytää", Riikka nauraa hörötti puhelimen toisessa päässä ja hymy vääntyi väkisin omillekin kasvoilleni. Lopulta sain todeta Millalle, että nappaa narun mukaan niin lähdetään kiskomaan se mokoma sieltä heinäpaaleilta poies.

Pihapiiristähän löytyy meidän ihmisten lisäksi kaiken kaikkiaan huimat kahdeksan kopukankuvatusta sekä tuo meidän kovin uskottava vahtikoiran rääpäleemme. Hevoskiintiön piti olla täysi jo aikapäiviä sitten, mutta jotenkin kummallisesti tuo Amanda onnistuu niitä aina salakuljettamaan tontille lisää. Tällä hetkellä pihaa koristava joukkio on hyvin suomenhevospainoitteinen, mutta onpa joukkoon eksynyt norjalainen, amerikkalainen ja islantilainenkin kaveri joukon piristykseksi.

Hirveän mukavaa ja kilttiä sakkiahan tuo on noin niinku lähtökohtasesti. Ainahan elukat pientä väriä elämään noilla tempauksillaan tuottaa, mutta olishan se nyt hirmusen tylsää ilman noita. Kaikki asustelee samassa pihatossa ja tulee mainiosti toimeen keskenään. Tokihan se pitää nyt aina muille pojille välillä vähän esittää kovaa äijää, mutta ihan lupsakoita mamman mussukoita nuo sit loppupeleissään on kaikki.


Pentti

Limppu

Metku

Roihu

Bragi

Totti

Nille

Elsi