Marseille HMS "Marsu"

2 Star Prospect, FC, EV-I

  VH21-012-0217
       hollanninpuoliverinen, tamma ♀
       rautias, 168cm

  03.10.2021, Alankomaissa
       3-vuotias, ikääntyy satunnaisesti

  estepainotteinen
       ko: Helppo A, re: 140cm

  kasvattanut Harmony Sporthorses
       omistaa Knipse VRL-14657
  2 Star Prospect arvosteltu Rate My Ponyn ensiarvostelussa pistein 920p.
  First Champion arvosteltu Ratsuhevosten Laatuarvostelussa prosentein 74,444% ( 8 / 7.5 / 3 / 4 / 10 / 8 / 9.5 / 10 / 7 )
  EV-I palkittu Estevarsojen laatuarvostelussa pistein 7 + 10 + 4 + 2 + 1 + 9 = 33p.

Marsu oli suorastaan timanttinen löytö Harmony Sporthorsesin kasvattimyynnistä. Olin jo pidemmän aikaa etsinyt itselleni kisaratsua estepuolelle, mutta en ihan ajatellut varsaa ostaa. Oikeastihan lähdin vain matkaseuraksi ystäväni mukaan katsomaan alunperin erästä koulupainoitteista orivarsaa, sillä ystäväni oli iskenyt silmänsä moiseen. Niin sitä sitten pakattiin tavarat ja suunnattiin nokka kohti Etelä-Hollantia. Kouluvarsaa emme ystävälleni sieltä lopulta löytäneet, mutta minä menin ja iskin silmäni Marseilleksi ristittyyn rautiaaseen estevarsaan. Se tuli silmät tuikkien varsapihaton portille ensimmäisten joukossa tutkimaan meitä ja tuntui olevan erityinen tuki ja turva eräälle mustalle kaikkia muita huomattavasti pienemmälle tammavarsalle. Se pysyi ystävänsä tukena ja turvana koko vierailun ajan, vaikka kävikin meitäkin muutamasti moikkaamassa. Oma sydämeni suli tamman huomaavaisuudelle ihan täysin ja kyselin ohimennen tammasta enemmän. Pääsin tallinkin puolelle moikaamaan tamman isää Monacoa, joka oli komea tummanruunikko ilmestys. Aivan mieletön näky minun silmissäni. Kauppakirjat solmittiin nopeammin kuin ehdin itsekään kaikkea ihan prosessoida ja pian olin lennättämässä rautiasta hollanninpuoliverivarsaa Euroopan halki Suomeen. En ollut varsaa koskaan aiemmin kouluttanut täysin itse, mutta ei kai se nyt niin hankalaa voisi olla? Ja hetkeäkään ei minun tarvinnut lempinimen kanssa pähkäillä. Se oli Marsu.

Marseille HMS, jota julmasti Marsuksi nimitetään on todella kiltti ja nöyrä tamma. Todella kultainen ja huomioon-ottava tamma tulee kivasti toimeen kaikkien kanssa, oli kyse sitten kaksi- tai nelijalkaisesta tuttavuudesta. Omistajaansa Marsu tosin leimautuu tiukasti ja tämä on ainut joka saa tammalta runsaasti huomiota pusujen ja hirnahdusten merkeissä. Rautias on herkähkö ja reagoi monesti vahvasti uusiin ja jännittäviin tilanteisiin, yleensä laamaantumalla tuijottaen paikalleen. Mitään pahaa se ei kuitenkaan tee tai lähde päätä pahkaa rynnistäen pakoon.

Hoitotoimenpiteissä ei ole Marsun kanssa ongelmaa, sillä tamma seisoo nätisti paikallaan oli sitten kiinni käytävällä tai irti karsinassaan. Loimista Marsu aina silloin tällöin taikoo pieniä mörköjä itselleen, mutta rauhallisilla liikkeillä niistäkin tilanteista selvitään puhkumista ja puhisemista kummemmitta. Eläinlääkäri ja kengittäjä ovat monesti tammalle jännittäviä asioita, pienemmistä toimenpiteistä selvitään epäluuloisella mulkoilulla, mutta jos rautiasta pitää kauemmin syynätä on se suositeltavaa rauhoittaa niin ihmisen kuin tamman itsensäkin mielenrauhan takaamiseksi.

Ratsuna Marsu on miellyttämishaluinen ja todella taitava kantamaan itsensä. Jalat asettuvat helposti haluttuihin paikkoihin ja tamma oivaltaa nopeasti uudet tehtävänannot. Marsu on kuuliainen ja herkkä avuille, joten jo pienikin raipan näpäytys tai paine suussa aiheuttavat temmon muutosta. Parhaiten rautias siis kulkee tasapainoisen ja eleettömän ratsastajan alla, miltei kuin ajatuksesta. Koska tamma on nopea oppimaan, se myös nopeasti kyllästyy tehtävänantoihin, jolloin siitä tulee hiukan huolimaton liikkeissään. Käynti ja ravi eivät ole tammalla mitenkään erikoisia, ihan kohtalaisen mukavat istua ja matkaatavoittavat. Laukka kuitenkin on tamman ehdoton bravuuri, sen keinuvuus, pehmeys ja matkaatavoittavuus hurmaa monet kokeneetkin ratsastajat.

Esteratsastus on ehdottomasti Marsulle se 'the juttu'. Mikään ei saa tammaa kulkemaan yhtä halukkaasti, höristä sen korvia ja tuo pilkettä sen silmiin. Joskus puoliverinen saattaa hieman innostuakin radalla hyppämisestä, jolloin tahtia saa himmailla. Hyppytekniikkansa puolesta Marsu ei ole kovin kummoinen, mutta yli se kuitenkin liitää. Voimaa hypyissä saisi olla runsaasti enemmän, jotta niihin saisi lisää varmuutta ja esteen sekä hevosen väliin hiukan lisää ilmavaraa. Ratsastaja saa olla varma tekemisistään, sillä epäröinti vain tarttuu hevoseen ja saa aikaan hyvin todennäköisen kiellon esteelle. Tästä Marsu jää monesti epävarmaksi, jolloin estettä voi olla hankalaa yritä hypätä uudestaan. Ajan kanssa sekin kuitenkin luonnistuu. Uusintaradat ovat ehdottomasti Marsun vahvuus, sillä tamma on todella nopea ja ketterä liikkeissään. Isompikaan koko ei häiritse tammaa tiukoissa mutkissa, vaan kuin ihmeen kaupalla niistä selvitään aina vallan mainiosti.

Sileällä Marsu taipuu Helpon A:n tasolle ja potentiaalia voisi olla enemmänkin, jos tammalle sileän työskentely olisi yhtä mielekästä kuin esteet. Kouluaitojen sisällä köpöttely ei kuitenkaan jaksa aina ihan kiinnostaa, eikä tämä oikein malttaisi pipertää menemään samaa iänikuista suorakulmiota. Marsu myös oppii radat nopeasti ulkoa, jonka jälkeen tamma alkaa ennakoimaan kun se ei malttaisi odottaa ratsastajansa käskyä. Pitkäjänteisyydellä rautiaan saa kuitenkin nopeasti takaisin ruotuun ja homma luistaa jälleen. Tylsyys saa myös rautiaan mielikuvituksen laukalle, jolloin se saattaa nähdä ties mitä pieniä vihreitä miehiä kentän laidoilla tai nurkissa. Sileällä ahkerat tehtävänannon vaihdot ovat todella tärkeitä muistaa.

Maastossa Marsu sopii niin letkan perälle kuin johtotehtäviinkin. Haastavammatkaan maastot eivät tuota tammalle ongelmaa, tosin kaikki ojat ja joskus lammikotkin rautias tykkää ihan vain riemusta loikkia yli hiukan suuremmalla kaarella. Selässä saa siis olla tarkkana. Mennessä Marsu maistelee kaikki ohitse menevät oksat, mutta pysähdyksiin se harvemmin jää. Mikään paikallaan nököttävä jaksaa harvemmin Marsua maastoillessa stressata, mutta auta armias jos se liikkuu. Esimerkiksi traktorit ja perurat tai jänikset saavat tamman jähmettymään totaalisen paikoilleen ja se saattaa jäädä puhkumaan sekä puhisemaan vielä pitkäksiki aikaa kohteen näkökentästä katoamisen jälkeen.

Kisa-paikat ovat Marsulle tuttuja, eivätkä aiheuta sen suurempaa päänvaivaa. Suurempikaan ihmisvilinä tai muut ratsukot eivät tamman päätä vaivaa, vaan Marsu keskittyy upeasti omaan ratsastajaansa ja sen toiveisiin. Radoilla tammalla tuntuu olevan hiukan ylimääräistä kisapäivän aikana latautunutta energiaa, jota on hyvä käydä vielä suorituksen jälkeenkin purkamassa. Lastaus perinteiseen traileriin tai hevorekkaan onnistuu aina pienen empimisen ja suostuttelun jälkeen. Monesti jo kolmas lähestymisyritys menee nappiin. Uudet kulkupelit tosin ovat sitten aina asia erikseen, niiden kanssa asioita työstetään huomattavasti pidempään. Matkustajana Marsu on kuitenkin rauhallinen, eikä se ole moisesta moksiskaan. Loistavaa matkaseuraa siis kokemattomammallekin nuorukaiselle.

Marsulla on 2-polvinen suku virtuaalimaailmassa.
Isälinja: Monaco HMS - Marocco
Emälinja: Aeris Halifax - Antoinette

i. Monaco HMS
kwpn, trn, 170cm
(VH18-012-0064)
ii. Marocco
kwpn, mkm, 174cm
KTK-II
(VH17-012-0470)
iii. Wouter
kwpn, rnkm, 175cm
(evm)
iiii. Khair
kwpn, mkm, 175cm
(evm)
iiiii. Peyton (evm)
iiiie. Wendy (evm)
iiie. Nalani
kwpn, rn, 172cm
(evm)
iiiei. Aldis (evm)
iiiee. Kaitlyn (evm)
iie. Claire
kwpn, mkm, 172cm
(evm)
iiei. Tristan
kwpn, mkm, 174cm
(evm)
iieii. Walter (evm)
iieie. Haley (evm)
iiee. Anike
kwpn, rnkm, 171cm
(evm)
iieei. Ziggy (evm)
iieee. Adena (evm)
ie. Trinidad Scorpion
kwpn, rn, 164cm
ERJ-I, Q
(VH16-012-0423)
iei. Gregor
kwpn, rt, 165cm
(evm)
ieii. Lugano Philip
kwpn, rt, 164cm
(evm)
ieiii. The Labyrinth Of Magic (evm)
ieiie. Kimberlyn (evm)
ieie. Secret Of Death
kwpn, rn, 163cm
(evm)
ieiei. Mixtape (evm)
ieiee. Solanales (evm)
iee. Cayenne Golden
kwpn, rn, 167c
(evm)
ieei. Kassel 12
kwpn, m, 162cm
(evm)
ieeii. Pendulum (evm)
ieeie. Scalesse (evm)
ieee. Black Scorpions Tongue
kwpn, rn, 163cm
(evm)
ieeei. Marcoux (evm)
ieeee. Piri Piri (evm)
e. Aeris Halifax
kwpn, rn, 168cm
ERJ-I
(VH17-012-0100)
ei. Lazarus
kwpn, m, 168cm
(VH17-012-0017)
eii. Laurens
kwpn
(evm)
eiii. Laurie
kwpn
(evm)
eiiii. tuntematon
eiiie. tuntematon
eiie. Brechtje
kwpn
(evm)
eiiei. tuntematon
eiiee. tuntematon
eie. Ruth
kwpn
(evm)
eiei. Union
kwpn
(evm)
eieii. tuntematon
eieie. tuntematon
eiee. Vivica
kwpn
(evm)
eieei. tuntematon
eieee. tuntematon
ee. Antoinette
kwpn, rn, 168cm
(VH17-012-0015)
eei. Cobus
kwpn
(evm)
eeii. Coos
kwpn
(evm)
eeiii. tuntematon
eeiie. tuntematon
eeie. Drika
kwpn
(evm)
eeiei. tuntematon
eeiee. tuntematon
eee. Bente
kwpn
(evm)
eeei. Roy
kwpn
(evm)
eeeii. tuntematon
eeeie. tuntematon
eeee. Edenille
kwpn
(evm)
eeeei. tuntematon
eeeee. tuntematon

i. Monaco HMS

Esteratsastusjaos (ERJ)
hyppykapasiteetti: 1528.06
rohkeus: 1558.12
kuuliaisuus ja luonne: 1625.08

Marsu on vaikeustasolla 9/8
Arvokilpailut
30.11.2022 - Harmony Sporthorses, 140cm : 1/17 (VHPY-Cup)
31.12.2022 - Harmony Sporthorses, 140cm : 3/120 (ERJ-Cup)

Villit esteratsastuskilpailut
00.00.0000 - Järjestyspaikka, LuokkA : 0/00

  Estevalmennus 28.12.2021,    kirjoittanut Perho VRL-14489 (204 sanaa)
Nuori, rautias puoliveritamma ravaili jo alkuraveja kun rakentelin pienen, muutaman esteen radan maneesiin. Rataan sisältyi yksittäinen este pitkällä sivulla sekä kahden esteen sarja toisella pitkällä sivulla. Sarjan esteiden väliin jäi viisi askelta. Neuvoin ratsukon tulemaan yksittäisen ristikon muutaman kerran ravissa siten, että ravin tahti säilyy samana esteen jälkeenkin. Tamma innostui heti tajutessaan, mitä oli edessä, ja ensimmäinen ylitys olikin aika lailla kompurointia. Toisella yrityksellä ratsastaja muisti pidätteen ennen estettä ja hyppy oli jo paljon sulavampi.

Muutaman toiston jälkeen neuvoin tulemaan seuraavaksi laukassa, ja mikäli se sujuisi, voisi ratsukko lisätä tehtävään toisella kertaa myös sarjan. Laukassa Marsu lyheni kivasti kropastaan ja ylittikin yksittäisen ristikon siististi. Muistutin ennen seuraavaa toistoa pidätteiden ja lähellä pidettyjen pohkeiden tärkeydestä, jotta Marsullekin olisi helpompaa hallita oma hyppynsä. Laskin ratsukon suorittamaan, ja ensimmäinen este sujui jälleen ongelmitta. Käskin ratsukon käydä lyhyellä sivulla ennen sarjalle kääntymistä tilan maksimoimiseksi, ja siinä he onnistuivatkin upeasti. Ennen sarjaa ratsastaja ei kuitenkaan saanut pidätteitä kunnolla läpi, jonka seurauksena Marsu lähti ensimmäiseen hyppyyn liian läheltä. Ratsukon onneksi Marsu sai jalkansa aseteltua siten, että he pääsivät esteestä yli puhtaasti, mutta sarjan toinen osa tuli yllätyksenä tammalle. Rautias kielsikin sitten esteelle, aika pehmeästi tosin, koska ratsastajakin pysyi selässä. Pyysin tulemaan sarjan uudestaan ja tällä kertaa muistamaan pidätteet ennen estettä.


  Maastaratsastuksen alkeita 10.12.2021,    kirjoittanut Perho VRL-14489 (214 sanaa)
Rautias tamma käveli vierelläni kentällä iltapäivän auringon viimeisissä valonsäteissä. Minua oli pyydetty liikuttamaan Marsu kevyesti tänään eikä huvittanut ratsastaa, joten päädyin katsomaan josko tamma tajuaisi maastaratsastuksesta jotain. Alkuun olin kävellyt nuoren kanssa ympäri kenttää satunnaisia reittejä ja tamma olikin seurannut minua kuin iso koira. Nyt olikin aika ottaa ohjat käteen, ja Marsu hämmentyi totaalisesti, jähmettyen täysin paikoilleen. Annoin sen hetken miettiä että mitä nyt tapahtuikaan, ohjasote oli tuttu, mutta selässä ei tuntunutkaan painoa. Kannustin tammaa ääniavuin eteenpäin, ja kun se lähti liikkeelle, kehuin Marsua valtavasti. Rautias sai kävellä omia reittejään ja hiljalleen sen kävellessä lyhentelin ohjia hiukan.

Muutaman totuttelukierroksen jälkeen aloimme harjoittelemaan kääntymistä ja pysähtymistä. Kun herkkäsuinen tamma ymmärsi molempien pääpointit nopeasti, lisäsin harjoitukseen asetuksen ja peruutuksen. Peruuttaminen hämmensi Marsua, se ei ihan ymmärtänyt mitä hain takaa, mutta kun vahvistin ohjan pyyntöä raipan kevyellä kosketuksella ryntäille, tajusi tamma astua askeleen taaksepäin. Vuolaiden kehujen seurauksena tamma innostui peruuttamaan lisääkin, ja rouskutti palkintonamiaan tyytyväisenä. Onnistumisesta koituikin ongelmia, sillä aina kun pyyntöni oli epäselvä, tai Marsu ei ymmärtänyt, alkoi tamma tarjoamaan peruutuksia korvaavana vaihtoehtona. Päädyin siis antamaan rautiaalle tauon, jonka aikana se sai tutkia kenttää omatoimisesti.

Taukoiltuaan omasta mielestään tarpeeksi, Marsu palasi luokseni ja kertasimme tänään opitut asiat vielä kerran onnistuneesti. Tamma vaikutti tyytyväiseltä ja ylpeältä opittuaan monta asiaa tänään, joten palautin sen takaisin talliin pimentyneessä alkuillassa.


  Halloweenkävely 31.10.2021,    kirjoittanut omistaja (363 sanaa)
Kävelin tarhalle riimu naruineen olkapäälläni keikkuen. Olin lupautunut ystäväni ja tämän suomenhevosen seuraksi maastoon Halloweenin kunniaksi. Marsu oli tyytyväisenä heinäkasaansa puputtamassa tarhakaverinsa vieressä pyllyt kohti tarhan porttia, mutta rautias havahtui pitkään vihellykseeni ja nosti päänsä. Heinänkorsia roikkui otsaharjasta ja korvastakin, mutta empien Marsu lähti minua portille vastaan. Pujahdin aitalankojen alitse hakemaan rautiasta nuorukaistani ja sujautin lopulta kohdatessamme riimun tämän päähän. Marsu hörähti kevyesti kun rapsutin sitä korvan takaa ja lähdin taluttamaan tarhasta talliin. Nätisti nuorukaiseni patsasteli käytävällä kun harjasin sen kauttaaltaan ja tarkistin kavioiden kunnon. Marsulle tämä oli selkeästi päiväunien merkki, sillä silmät alkoivat lupsahdella kiinni ja oikea takajalka lepuutti vasemman vieressä. Halloweenin henkeen sopien letitin Marsun harjaan yhden kotosni tuoman punaisen askartelusulan. Minun oma intiaanihevoseni. Pitkän pohdinnan jälkeen totesin, että pärjäisimme pelkällä riimulla ja lähdin taluttaamaan tammaa ulos.

Tapasimme ystäväni tallipihassa ja heti ensimmäisenä Marsu tuijotti ratsukkoa tyrmistyneenä. Ystäväni oli pukeutunut noidaksi, eli vetänyt ylleen viitan sekä kypärän päälle keplotellut noitahatun. Tämä oli selkeästi Marsulle järkytys, sillä tovin tuijottelimme siinä pihassa ystäväni asustusta, kunnes tamma suostui vasta-hakoisesti liikkumaan kohti pihatietä. Nopeasti Marsu kuitenkin rentoutui ja hokasi ettei ystävääni tarvinnut pelätä. Píentä kinttupolkua kulkiessamme Marsu napsi mennessään kaikki nokan eteen sattuneet oksat, eikä tuntunut noteeraavan muuta ympäristöä syömispuuhissaan, sillä vastaan tuli naapurista tuttu iso saksanpaimenkoira omistajineen, eikä Marsu ohitustilanteessa vilkaissutkaan kaksikkoon. Oli mulla vaan hieno hevonen. Tai ahne, miten sen nyt ottaa. Ilma oli kivan raikas ja tahti rauhallinen, joka teki varmasti hyvää pientä rauhoittumista Marsullekin.

Takaisintulomatkalla ylitimme erään ojan pellon laidassa ja olin jo varautunut vuosisadan loikkaan, mutta tavastaan poiketen Marsu vain harppasi yli. Nyt oli kyllä tammalla harvinaisen unelias päivä, jos ei edes ojien ylitse loikittu. Muuten matka takaisin tallille pellon reunaa pitkin sujui vanhan, tutun ja turvallisen kaavan mukaan. Takaisin tallipihaan saavuttaessa kavereita moikattiin matalalla hörinällä ja jäätiinpä hetkeksi tojottelemaan yhdessä kentällä työskkennellyttä ratsukkoa. Takaisin talliin päästyämme tyydyin jättämään Marsun suoraan karsinaansa, koska puolen tunnin kuluttua se olisi sinne kuitenkin pitänyt hakea. Sulan irrotin varmuuden vuokri harjasta, jottei Marsu sitä hölmönä popsisi, mutta letti sai jäädä. Vietimme lopuksi vielä aikaa pitkän harjaustuokion kera, josta marsu selkeästi nautti rapsuttaen minua samalla selästä takaisin. Lopulta oli aika lopettaa ja lähteä kotiin, Marsu jäi rauhallisin mielin karsinaansa nuohoamaan nurkkia ja minä lähdin kotiin.


  Harjoitellaan estervarsojen laatuarvosteluun 30.10.2021,    kirjoittanut omistaja (276 sanaa)
Olin suunnitellut vieväni Marsun näytille estevarsojen laatuarvostelun marraskuun tilaisuuteen. Toki 3-vuotias osasi jo perusasiat, mutta ajattelin vielä muistutella asioita vielä Marsulle tuoreempaan muistiin. Aloitimme aivan ensimmäisenä maastakäsin taluttamisesta, siitä miten silloin kuului esiintyä. Tasajalkaa pysähtymisessä oli selkeästi meillä kaikkein eniten ongelmia ja sitä pitäisi muistutella lisää mieleen ennen tilaisuutta. Muutenhan Marsu kulki tapansa mukaan todella kiltisti narun jatkeena ja malttoi seistä paikallaan.

Ajattelin, että ottaisimme vielä yhden oikein ryhdikkään ja mallikkaan pysähdyksen tuokion loppuun. Yllättäen kuitenkin juuri ennen pysähdystä ohitsemme löi suurempi tuulenpuuska, joka kaatoi kentän laidalla olleen muovisen tuolin ja sai Marsun pysähtymään kuin seinään. Tovi me sitä siinä sitten tuijoteltiin ja käytiin lähempänäkin haistelemassa. Huomasin, että Marsun huomio lähti tuolista niin muihin maailmoihin, että ehkä olisi aika lopettaa maastakäsittelyt tältä päivää. Sen sijaan päästin tamman vapaaksi kentälle ja ryhdyin kasaamaan pitkälle sivulle pientä kujan tynkää.

Marsua helpotti selkeästi, kun se pääsi tekemään jotakin mielekästä. En ollut hetkeäkään epäillyt etteikö irtohypytys tämän tamman kanssa sujuisi, mutta päätin nyt kuitenkin hieman keventää tunnelmaa ja valmistella laatuarvostelua varten. Kauniilla keinuvalla laukalla Marsu kiersi kenttää ja ohjasin sen ensimmäistä kertaa kujalle. Esteet eivät vielä olleet korkeita ja Marsu ylittikin ne leikiten. Viimeisessä välissä tammalla kuitenkin katosi laukan rytmi ja se meni hiukan solmuun jalkojensa kanssa. Olin ällistynyt, että se suostui hyppäämään viimeisen tuollaisen sähellyksen jälkeen ja se saikin runsaat kehut suorituksensa jälkeen. Otimme vielä muutamat oikein mallikkaat loikat, jonka jälkeen nostin esteiden korkeutta hiukan. Saimme kentän laidalle yleisöä, kun muutama maastoonlähtijä pysähtyi katselemaan Marsua, mutta se ei tuntunut tammaa häiritsevän. Päinvastoin, tuntui että hypyistä tuli nyt paljon varmempia ja korkeampia. Suoritustensa jälkeen Marsu ansaitsi isot rapsutukset sekä halin, jonka jälkeen siivosin esteet tamman tutkiessa kentän nurkkaa ja piehtaroidessa.